Landis+Gyr on etäluennan markkinajohtaja Euroopassa ja näköalapaikalla keskustelussa muuttuvista markkinoista.
Ovatko EU:n kolmannen ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet tai odotukset etäluentatekniikoiden kehityksestä täyttyneet? Jos olisivat, niin se olisi yllätys, sillä harva tämän mittakaavan infrastruktuuriprojekti etenee aivan suunnitelman mukaisesti.
Luvut osoittavat, että huomattavaa edistystä on kuitenkin tapahtunut: yli kaksi kolmasosaa EU:n jäsenmaista on sitoutunut aloittamaan etäluettavien mittareiden käyttöönoton tai on jo ottanut ne käyttöön. Kolmessa jäsenvaltiossa eli Suomessa, Italiassa ja Ruotsissa on asennettu yhteensä jo lähes 45 miljoonaa etäluettavaa mittaria, mikä on 23 prosenttia EU:ssa vuoteen 2020 mennessä suunnitelluista asennuksista*.
Vuonna 2014 laaditun Euroopan komission raportin mukaan nykyiset etäluennan käyttöönottosuunnitelmat johtavat lähes 200 miljoonan etäluettavan mittarin asennukseen ja 45 miljardin euron investointeihin vuoteen 2020 mennessä. Luvut tarkoittavat noin 72 prosenttia kaikista Euroopan kuluttajista sekä 45 miljoonaa kaasumittaria, joka vastaa 40:tä prosenttia kuluttajista.**
Landis+Gyr on valinnut jo varhaisessa vaiheessa strategiakseen tarjota etäluennan kokonaisratkaisuja sen sijaan, että keskittyisi toimittamaan vain mittalaitteita. Tämä strategia on kannattanut ja yritys pystyy tarjoamaan laajan valikoiman energianhallintaratkaisuja sekä sitoutumaan vahvasti laatuun ja pitkän aikavälin visioon. Tähän päivään mennessä yli 10 miljoonaa Landis+Gyrin etäluettavaa mittaria on asennettu ympäri Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa.
Parempaa energianhallintaa Euroopassa
Landis+Gyr on älykkäiden mittalaitteiden ja etäluennan kokonaisratkaisuiden markkinajohtaja suurilla markkinoilla, joita hallitsee vain muutama verkkoyhtiö. Sillä on erittäin tärkeä rooli niin Ranskassa, Britanniassa, Espanjassa kuin Alankomaissakin. Myös monet verkkoyhtiöt Pohjoismaissa, esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ovat luottaneet Landis+Gyrin tekniikkaan ja kokemukseen etäluentaprojektien hallinnasta. Saksa on valinnut konservatiivisemman lähestymistavan älykkään mittauksen käyttöönoton suhteen. Landis+Gyr on kuitenkin kehittänyt Saksan turvallisuus- ja tekniikkastandardien mukaisia tuotteita, ja sillä on merkittävä rooli myös tässä Euroopan suurimmassa maassa.
Muutamissa maissa on kokonaan erityyppinen lähestymistapa etäluentaan. Yksi niistä on Italia, joka ensimmäisenä maana Euroopassa otti etäluentatekniikan käyttöön kansallisella tasolla. Sittemmin johtava italialainen verkkoyhtiö Enel on määrittänyt omat standardinsa eikä osta laitteita enää ulkopuolisilta toimittajilta vaan on alkanut valmistaa niitä itse. ”Enel on entinen kotitalousenergiasektorin asiakkaamme, josta on tullut toimija näille markkinoille”, sanoo Xavier Ringot, Vice President, Smart Metering Solutions Center, Sales EMEA Landis+Gyr.
Kaiken kaikkiaan Euroopan komission aloite on kantanut hedelmää: esimerkiksi Norja, joka ei virallisesti kuulu Euroopan unioniin, on vähitellen alkanut valmistautua etäluentatekniikan laajamittaiseen käyttöönottoon.
Paine kustannusten vähentämiseen kasvaa
On kuitenkin selvää, ettei EU:n kunnianhimoista tavoitetta korvata 80% sähkömittareista älykkäillä mittareilla vuoteen 2020 mennessä ** tulla täysin saavuttamaan. Erityisesti Itä-Euroopan mailla on ollut ongelmia positiivisten liiketoimintamahdollisuuksien löytämisessä ja rahoituksen turvaamisessa. ”On tärkeää pysyä realistisena”, sanoo Xavier Ringot. ”Tällä hetkellä monessa Itä-Euroopan maassa jakeluverkon digitalisointi ei ole päällimmäinen ongelma.” Nyt kun etäluentatekniikka on Euroopassa otettu käyttöön suuressa mittakaavassa, joitakin trendejä on ollut havaittavissa. Kansallisten markkinoiden monimuotoisuus näkyy eri toimijoiden valitsemissa lähestymistavoissa. Samaan aikaan kun esimerkiksi Suomessa on pantu painoa uusimman tekniikan hyödyntämiselle, ovat lukuisat maat kohdistaneet huomion pääasiassa etäluentaratkaisujen kustannuksiin.
”Yleisesti ottaen on nähtävissä, että keskitytään asetuksen noudattamiseen eikä niinkään pyritä käyttämään parhaiten tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa ja suorituskykyisintä tekniikkaa”, Ringot selittää. Markkinoiden arjen tuntevat asiantuntijat tietävät myös, että EU:n kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden ja niiden toteutuksen välillä on ristiriitaa. ”EU:n asetus ei määrittele, mitä ominaisuuksia etäluentaratkaisun täytyy tarjota”, selittää Ringot. Ongelma on tunnistettu ja komissio kuulee parhaillaan jäsenvaltioita käyttöönotettujen etäluettavien mittareiden ominaisuuksista ja toimivuudesta. Saamiensa vastausten perusteella komissio päättää, onko etäluentaan liittyvä lainsäädäntö riittävää.
Ajoitus voi kuitenkin osoittautua ongelmaksi. Älykäs verkko, jossa on korkea automaatiotaso ja reaaliaikainen verkonhallinta, voidaan toteuttaa vain, jos verkkoyhtiöt eri maissa päättävät ottaa käyttöön viimeisintä tekniikkaa. Useimmissa tapauksissa tarjouskilpailujen säännöt on määritelty niin, että tekniset edut ovat merkityksettömiä verrattuna alhaiseen hintaan. ”Tulevaisuudessa EU tulee todennäköisesti antamaan yksityiskohtaisemman asetuksen, mutta on olemassa riski, että siihen asti halvimpien laitteiden käyttöönotto rajoittaa ratkaisujen suorituskykyä”, Ringot sanoo lopuksi. Merkittävästä edistyksestä huolimatta monissa Euroopan maissa tullaan siis todennäköisesti menettämään taloudelliset edut, joita etäluennan ja älykkään verkon synergiat voisivat tuoda.
* EU raportti: Benchmarking smart metering deployment in the EU-27 with a focus on electricity, 2014
** Electricity Directive 2009/72/EC of the Third Energy Package
