Energia on huimissa hinnoissa ja saatavuudestakin on synkkiä huolia, joten edessä on kova talvi. Myös energiayhtiöillä riittää haasteita: talous ylipäänsä ja tulovirta eritoten olisi suojattava isoimmilta riskeiltä, sääntelystä tulee omat paineensa ja asiakkaita on palveltava yhä rajummissa markkinaheilahteluissa. Yhä useampi energiayhtiö lisää liiketoiminnan joustavuutta, vähentää teknologiariskejä ja minimoi kustannuksia palvelupohjaisten toimitusmallien avulla.
Etäluenta palveluna (Smart Metering as a Service) -ratkaisu sisältää tyypillisesti pilvipalvelut, älykkään sähköverkon operointipalvelut ja näihin liittyvät konsultointipalvelut, jotka kaikki voi ulkoistaa erikoistuneelle toimittajalle eli MSP-palveluntarjoajalle (Managed Services Provider). Pilvipalveluihin kuuluvat palvelutuotteeksi paketoidut ohjelmistot (Software as a Service, SaaS), infrastruktuuri (Infrastructure as a Service, IaaS) sekä tiedonsiirtoverkko (Network as a Service, NaaS). Älykkään sähköverkon operointipalveluihin puolestaan sisältyvät käyttöönotto-, optimointi- ja kunnossapitopalvelut ja konsultointipalveluihin auditoinnit, liiketoimintaprosessien palvelut sekä yritysarkkitehtuuripalvelut.
Merkittäviä kasvumahdollisuuksia
Energia-alan palveluiden ulkoistuksissa on yhä reippaasti kasvunvaraa. Moni alan yritys käyttää palvelumuotoisia yrityssovelluksia esimerkiksi asiakassuhteiden hallintaan (CRM), laskutukseen ja omaisuudenhallintaan. Sähköverkon operointiin liittyvä teknologia sitä vastoin hankitaan usein yrityksen omistukseen. Moni energiayhtiö on ottamassa käyttöön tai harkitsee erilaisia joustavia vaihtoehtoja älykkään verkon käyttöönottoon palveluna MaaS
- Tietopalvelut: datan keruu, varastointi ja analytiikka pilvessä.
- Pilviohjelmistot: ohjelmisto palveluna (SaaS) tai enterprise-hosted-ohjelmisto.
- Fully Managed -palvelut: fyysisten laitteiden toimitus ja liiketoimintaprosessien hallinta kokonaispalveluna.
Moni organisaatio on ymmärtänyt datansa arvon ja etsii aktiivisesti tapoja maksimoida siitä saatavaa hyötyä data discovery -projekteilla. Lähtökohtaisesti houkuttelevin tapa valjastaa datan hyödyt käyttöön on pilvipalvelu. Pilvipohjaisella analytiikalla voidaan pienentää alkuinvestointia, ja pilvipalvelumallin elastisuus antaa energiayhtiöille mahdollisuuksia hallita datakeskuksille asetettavien vaatimusten muutoksia sekä tuo helpotusta omien analytiikkaresurssien saatavuushaasteisiin. Lisäksi alan yritykset toivovat MSP-palveluntarjoajilta esimerkiksi apua asiakasuskollisuutta ja henkilöstön osallistamista tukevien sovellusten kehittämiseen.
Keskeisiä syitä MaaS-ratkaisujen käyttöönotolle
Yhä useampi yritys on huomannut, mitä etua palveluntarjoajien käytöllä voidaan saavuttaa verrattuna palvelujen rakentamiseen ja ylläpitoon omin resurssein. Mahdollisuuksia on monia:
- Omat investoinnit IT-infrastruktuuriin ja palvelinkeskusten laajennuksiin voidaan minimoida.
- Kaikkia sovelluksia ja järjestelmiä varten ei tarvitse rekrytoida omia IT-asiantuntijoita.
- Saadaan takeet sovelluksen tasaisesta ja ennakoitavasta suorituskyvystä.
- Datan suojaksi saadaan korkeatasoiset turvajärjestelyt, joihin omin voimin ei ehkä olisi varaa.
- Kustannukset määräytyvät käytön mukaan, joten huippukuormiin ei tarvitse varautua ylikapasiteetilla.
- Järkevillä palvelutasosopimuksilla (SLA) pystytään varmistamaan haluttu suoritustaso.
Tämä pätee pilvipalvelujen ohella myös muihin älykkään sähköverkon toimintoihin, kuten esimerkiksi laiteasennuksiin, mittarien luentaan ym. Toisin sanoen energiayhtiö voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa, eli hyvään asiakaspalveluun, ja jatkuvasti tiukkenevat säätelyvaatimukset voidaan jättää palveluntarjoajan huoleksi. Tässä mielessä MaaS on erittäin järkevä valinta.
Tämän tyyppisten palvelutuotteiden etu on myös kustannusten ennakoitavuus määrätyn raportointikauden aikana esimerkiksi siten, että MaaS-asiakas hankkii laitteensa leasing-sopimuksella rahoitusluoton tai kassavirtarahoituksen sijaan. Palveluratkaisujen suosiota selittää myös kilpailu. Ei vähiten siksi, että disruptiivisen älykkään sähköverkkoteknologian tarjoama lisäarvo houkuttelee helposti samoille apajille myös uusia kilpailijoita. Energiayhtiöillä on painetta kehittää nopeasti uusia palveluja pystyäkseen vastaamaan potentiaalisten uusien markkinoille tulijoiden haasteeseen.
Vähemmällä enemmän
Energiayhtiöiden kohtaamat kokonaisvaltaiset haasteet edellyttävät yhä ketterämpää ja teknisesti edistyksellisempää toimintaa. Yrityksillä on tarvetta kokeneille palveluntarjoajille, jotka auttavat vastaamaan haasteisiin käytännössä koetelluilla ratkaisuilla. Näin älykkään sähköverkon etuja voidaan hyödyntää kattavasti kantamatta yksin uusien investointien taloudellisia, teknisiä tai toiminnallisia riskejä. Energiayhtiö pystyy sen sijaan keskittymään omaan ydintoimintaansa.
Näin vähemmillä resursseilla saadaan aikaan enemmän ja pystytään tuottamaan tehokas palvelu ja lisää liikevaihtoa kohtuullisilla kustannuksilla. Kuitenkin, jotta kustannussäästöt, parempi läpinäkyvyys, laaja käytettävyys sekä loppukäyttäjien tuottavuus- ja ketteryysparannukset todella saadaan toteutumaan, energiayhtiöt tarvitsevat infrastruktuuria ja sovelluksia, jotka ovat riittävän elastisia ja skaalautuvia, joiden käytettävyys on hyvä, joiden laskutus toteutuu käytön mukaan ja jotka ovat tietoturvallisia ja määräysten mukaisia.
MaaS käytännössä
Datapalveluilla luodaan pohja, johon nojaten energiayhtiöt pystyvät hallitsemaan IT-ratkaisujaan ja resurssejaan sekä sopeutumaan loppuasiakkaiden muuttuviin vaatimuksiin. Mikä tahansa yritysohjelmisto voidaan toteuttaa palvelutuotteena. Yleisiä esimerkkejä ovat vaikkapa asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM) sekä palkanlaskenta- ja kirjanpitosovellukset. Useimmat SaaS-tarjoajat pyörittävät ja ylläpitävät järjestelmää omilla palvelimillaan, joihin asiakkaat pääsevät internetin kautta. MaaS-ratkaisussa mennään tätä pidemmälle. Siinä ei ole kyse pelkästään ohjelmistopalvelun tarjoamisesta, vaan palveluntarjoaja hoitaa asiakkaan koko infrastruktuurin kenttälaitteiden tuotannosta logistiikkaan, mukaan lukien kaikki asennukset ja ylemmän tason palvelut.
Kuten nimi vihjaa, Fully Managed Services -ratkaisu menee vielä tätäkin pidemmälle. Siihen voi sisältyä myös perinteisesti omin voimin hoidettujen IT-toimintojen kattava ulkoistus sekä lisäksi täysipainoiset kenttäpalvelut, jotka voivat käsittää esimerkiksi seuraavia toimintoja:
- asennusten/käyttöönoton suunnittelu
- materiaalisuunnittelu ennakoivaa suunnittelua ja hankintoja varten
- päätelaitteiden testaus, konfigurointi ja asennus
- päätelaitteiden kenttähuolto ja vianetsintä
- varastonhallinta
- laitteiden tiedonsiirto-ongelmien vianetsintä.
Fully Managed -palvelu sisältää kaikki tarvittavat laitteet, tiedonsiirtoverkot, ohjelmistot ja mittausdatan hallintasovellukset sekä myös mahdolliset sähköverkon operointipalvelut, joita energiayhtiö voi tarvita.
Selkeät vastuut ja optimaalinen resurssien käyttö
Managed Services -mallin keskeisiä etuja ovat selkeä vastuunjako – ihannetapauksessa vain yksi kumppani vastaa kaikista palveluista – ja optimaalinen, kustannussäästöjä tuova resurssien käyttö.
Erikoistuneet palveluntuottajat pystyvät tarjoamaan asiakkailleen ”yhdeltä luukulta” kattavan ratkaisun,
joka sisältää palvelujen paremman integroinnin sekä ylivoimaisen pilvipalvelun ja IT-infrastruktuurin. Ratkaisuun voi sisältyä myös infrastruktuuri- ja sovelluspalveluita koskeva infrastruktuurikirjasto (ITIL) ja standardien mukaiset automatisoidut prosessit. Tehokas toteutus edellyttää parhaita käytäntöjä niin IT-palvelutarpeiden tunnistamisessa kuin palvelujen suunnittelussa, toimituksissa, toiminnan kehittämisessä ja tukipalveluissa. Tähän tarvitaan vankkaa ITIL-ymmärrystä. Yhtä tärkeää on myös se, että prosessisuunnittelu perustuu kauttaaltaan todellisiin olosuhteisiin: ITIL on kyllä hyvä suunnittelukehys, mutta sitä pitää aina muokata ja soveltaa käytännön todellisuuden mukaan.
Miksi sitten organisaation kannattaa valita Managed Services -malli? Ja kannattaako älykkään sähköverkon palvelut keskittää yhdelle erikoistuneelle sopimuskumppanille vai onko parempi käyttää useita tarjoajia – tai rakentaa itse oma ratkaisu? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia.
Managed Services -malli merkitsee tietenkin isoa muutosta verrattuna eri tarjoajilta hankittuihin yksittäisiin ratkaisukomponentteihin ja vaatii energiayhtiöltä hyvin toisen tyyppistä ajattelua. Enää ei tarvitse määritellä pitkiä yksityiskohtaisia teknisiä spesifikaatioita, vaan on tärkeämpää kysyä, mikä informaatio ja mitkä toiminnot ovat liiketoiminnan tehokkaalle pyörittämiselle tarpeellisia. Tästä on omat olennaiset hyötynsä: energiayhtiö pystyy keskittymään omaan ydintoimintaansa, kun aina vain kompleksisemmista teknologiaympäristöistä huolehtii niihin erikoistunut palveluntarjoaja.