Auringonpimennys tulee olemaan koettelemus energiaverkolle Keski-Euroopassa, missä aurinkovoimaan perustuvaa energiantuotantoa on paljon. Suurin huolenaihe on äkillinen pudotus aurinkoenergian tuotannossa ja etenkin sen nopea palautuminen pimennyksen jälkeen. Jos perjantaina 20. maaliskuuta 2015 on pilvetön aamu, yli 35 gigawattia aurinkovoimaa häviää asteittain Euroopan energiaverkosta. Määrä vastaa lähes 80 keskikokoista perinteistä voimalaitosta. Näin on ennustanut eurooppalaisten kantaverkko-operaattoreiden yhteistyöjärjestö (ENTSO-E) tulevan auringonpimennyksen vaikutuksista.
Maaliskuun auringonpimennys on täydellinen vain Euroopan pohjoisimmissa osissa, mutta osittainen auringonpimennys näkyy koko Euroopassa. Astronomit ennustavat, että auringonvalo vähenee 30–98 prosenttia tarkkailupaikkakunnan sijainnista riippuen. Äkillinen muutos aurinkoenergian tuotannossa aiheuttaa haasteen Euroopan verkko-operaattoreille: miten varavirran käyttö koordinoidaan niin, että virta saadaan tasapainotettua reaaliaikaisesti ilman verkon ylikuormittumista?
Verkko-operaattorit ovat valmistautuneet auringonpimennykseen kuukausia. "On varmistettava, että perinteisillä tuotantotavoilla saadaan riittävästi energiaa sähköntarpeen täyttämiseen auringonpimennyksen aikana", selittää Igor Dremelj, Vice President, Business Innovation, Landis+Gyr. Koska tapahtuman ajankohta ja kesto on hyvin etukäteen tiedossa, kapasiteetin lisäys on voitu suunnitella hyvin. Ongelmaksi voivat kuitenkin muodostua varavirran kustannukset. Manner-Euroopan aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on yhteensä 87 gigawattia. Suurin osa siitä on Saksassa, Italiassa ja Ranskassa. Pelkästään Saksassa aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut vuodesta 2003, jolloin oli edellinen suuri auringonpimennys, muutamasta sadasta megawatista 38 200 megawattiin. Maailmanlaajuisesti aurinkosähkökapasiteetin (PV) on arvioitu kaksin- tai jopa kolminkertaistuvan 430 gigawattiin vuoteen 2018 mennessä. Kansainvälisen energiajärjestö (IEA) mukaan aurinkoenergian odotetaan olevan maailman suurin energianlähde vuoteen 2050 mennessä.
Pimennyksen jälkeen
”Vaikka auringonpimennys on ihmisille kiehtova ja erikoinen tapahtuma, verkon hallinnan näkökulmasta se on oikeastaan vain yksi esimerkki niistä vaikeuksista, joihin törmätään kun verkkoon integroidaan uusiutuvaa energiaa, vaikkakin aika äärimmäinen", sanoo Dremelj. Todellinen haaste verkon hallinnalle on verkon nopea palautuminen, kun auringonvalo palaa noin 90 minuutin osittaisen tai täydellisen pimeyden jälkeen. "Kun verkkoon taas tulee suuria energiamääriä hyvin nopeasti, voi käydä niin, että jossain vaiheessa invertterit automaattisesti rajoittavat verkkoon pääsevän energian määrää", selittää Landis+Gyrin asiantuntija. Jos tätä tilannetta ei hallita kunnolla, energiansyöttö jakeluverkossa voi jäädä vajaaksi, mikä voi aiheuttaa häiriöitä osassa jakeluverkkoa.
Paras tapa valmistautua yllättäviin, nopeasti kehittyviin sääolosuhteisiin on ottaa käyttöön jakeluverkkoautomaatio, esimerkiksi Landis+Gyrin ja Toshiban kehittämä Active Network Management (ANM) -ratkaisu. "Anturit ja älykkäät mittalaitteet tuottavat reaaliaikaista tietoa, joka mahdollistaa aktiivisen verkonhallinnan ja paljon lyhyemmät vasteajat", sanoo Dremelj.
Vaikka aktiivista verkonhallintaa ja reaaliaikaista tietoa käytetään yhä enemmän, energiavarastojen käyttö laahaa jäljessä.Nopeasti latautuvat akustot ovat keskeinen osa aktiivista verkonhallintaa. Energianvarastojen käyttö mahdollistaa vasteaikojen lyhentämisen entisestään. "Uskon, että auringonpimennyksen kaltaiset harvinaiset ja ennustettavat tapaukset voidaan hoitaa kohtuullisen hyvin. Olen enemmän huolissani yleisemmistä, toistuvista ja ennalta-arvaamattomista vaikeista sääolosuhteista, jotka vaativat nykyistä kehittyneemmän jakeluverkkoautomaation käyttöönottoa", sanoo Dremelj.
