blog-background.png

EU 'Winter Package' asettaa energiapolitiikan tavoitteet korkealle

Landis+Gyr
Landis+Gyr - 8. maaliskuuta 2017 klo 7.53.30

eu_aims_high.jpgEuroopan komissio julkaisi marraskuussa 2016 kokoelman energiapoliittisia ehdotuksia, joiden tavoitteena on uudistaa energiapolitiikkaa laajamittaisesti. Kokoelma on yksi laajimmista energia-alaan liittyvistä EU:n ehdotuksista kymmeneen vuoteen. 'Winter Package' -nimellä tunnettu paketti, viralliselta nimeltään Clean Energy for all Europeans, sisältää massiivisen määrän lainsäädäntöaloitteita, komission päätöksiä sekä virallisia tiedonantoja ja raportteja. 

Paketin tavoitteet ovat kunnianhimoiset, sillä sen tavoitteena on ”muovata siirtymistä vähähiiliseen energiantuotantoon seuraavien 10–15 vuoden kuluessa”. Tavoite sisältää raamien luomisen Pariisin ilmastosopimuksen CO2-päästövähennysvelvoitteille, sitoutumisen energian tuotannon ja kulutuksen perustavanlaatuisiin muutoksiin, sähkömarkkinamallin rakenteiden luomisen ja ”kuluttajan asettamisen energiamarkkinoiden keskiöön”.

EU:n talvipaketin (Winter Package) sisältö:

 lainsäädäntöaloitetta (4 direktiiviä ja 4 asetusta
 komission päätöstä
 virallista tiedonantoa ja raporttia
 Liitteitä
 Vaikutusarviointeja
 Ohjeistuksia
Yli 1000   sivua lainsäädäntöaloitteita


Komissio arvioi, että EU:ssa on investoitava energiainfrastruktuuriin vuosittain 75 miljardia euroa vuosien 2021 – 2030 aikana ja että investoinneista 80 % kohdistuu uusiutuvan energian tuotantoon sekä energiaverkostoihin ja kantaverkkoihin.

Paketti sisältää seuraavat lainsäädäntöaloitteet:

Mitä Winter Package merkitsee älykkään mittauksen näkökulmasta?

Komissio valittelee eräässä talvipaketin liitteessä, että sähkön etäluenta on yleistynyt verrattain vaatimattomasti Euroopan Unionin alueella. Tämä viittaa EU:n kolmannen energiapaketin ja energiatehokkuusdirektiivin toimimattomuuteen. Moni jäsenvaltio on sallinut laajoja poikkeuksia etäluennan toteuttamisessa vedoten tekniseen toteutettavuuteen ja kustannusten kohtuullisuus-/suhteuttamisvaatimuksiin. Talvipaketissa ehdotetaankin, että kansallisissa kustannus-hyötyanalyyseissa etäluennan mahdollisuuksia kielteisesti arvioineiden jäsenvaltioiden tulisi ”varmistaa, että analyyseja päivitetään aika-ajoin perusoletusten muuttuessa ja teknologian sekä markkinoiden kehittyessä.”

Kolmannessa energiapaketissa älykkääseen mittaukseen liittyvät säädökset olivat sähködirektiivin liitteissä, kun taas talvipaketissa komissio on sijoittanut uudet vaatimukset varsinaiseen lainsäädäntötekstiin. Samalla esitetään ensimmäistä kertaa määritelmä etäluentajärjestelmille ja ja yhteentoimivuudelle.


Etäluentajärjestelmä
: ”elektroninen järjestelmä, joka pystyy mittaamaan energian kulutusta ja tuottaa enemmän informaatiota kuin tavanomainen mittari ja joka pystyy lähettämään ja ottamaan vastaan
dataa informaatio-, seuranta- ja ohjaustarkoituksiin hyödyntäen elektronista tietoliikennettä.”


Yhteentoimivuus: ”etäluennan yhteydessä kahden tai useamman energia- tai tietoliikenneverkon tai niihin liittyvän järjestelmän, laitteen, sovelluksen tai komponentin kyky toimia yhdessä ja vaihtaa ja
käyttää informaatiota vaadittujen toimintojen toteuttamiseen.”


Yksi isoimpia esteitä etäluennan käyttöönotolle Euroopassa on ollut kiistely siitä, miten käyttöönoton kustannukset tulisi jakaa. Komissio ehdottaa nyt, että loppuasiakkaiden tulisi osallistua etäluennan kustannuksiin ”läpinäkyvällä ja tasapuolisella tavalla”. Lisäksi niissäkin maissa, joissa älykkään mittauksen kansallinen kustannus-hyötyanalyysi on ollut negatiivinen, loppuasiakkailla tulisi olla oikeus etäluettavan mittarin asennukseen kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä – joskin kokonaisuudessaan omalla kustannuksellaan.

Sähködirektiivi myös vaatii, että jäsenvaltiot julkaisevat toiminnalliset ja tekniset vähimmäisvaatimukset etäluettaville mittareille, kuten moni toki on jo tehnytkin. Vähimmäisvaatimusten tulisi vastata komission maaliskuussa 2012 julkaisemia älykkään mittauksen suosituksia. Joustavuudella ja kysyntäjoustoilla on merkittävä rooli komission visiossa tulevaisuuden energiajärjestelmästä. Jäsenvaltioiden tulisi ”varmistaa etäluentajärjestelmien yhteentoimivuus sekä liitettävyys kuluttajien energianhallinta-alustoihin”.

Paketti ei koske pelkästään sähkön mittausta. Komissio ehdottaa energiatehokkuusdirektiivin uudistuksessa, että jokaiseen useita asuntoja käsittävään tai monikäyttöisen rakennuksen huoneistoon tulisi asentaa omat mittarit lämmitys- ja jäähdytysenergian ja kuuman käyttöveden mittaamista varten. Ehdotuksen mukaan uudiskohteisiin asennettavien ja uusien mittareiden sekä kustannusten kohdistamiseen käytettävien laitteiden on oltava etäluettavia 1. tammikuuta 2020 alkaen ja kaikkien laitteiden 1. tammikuuta 2027 alkaen. 

Etäluentadata valokeilassa

Älykkään mittauksen tuottamaa dataa käsitellään nyt ensi kertaa lainsäädäntöaloitteessa. Jäsenvaltioiden tulee määritellä, mille osapuolille (kantaverkkoyhtiöt, jakeluverkkoyhtiöt, toimittajat,  energiapalveluyhtiöt ym.) sallitaan pääsy mittaus- ja kulutustietoihin (asiakkaan suostumuksella). Ehdotuksissa ei määrätä tai suositella organisaatiota, jonka tehtäväksi tietojen hallinta tulisi antaa, eikä myöskään määritellä, vastaako verkkoyhtiö tietojen keräämisestä ja jakamisesta vai pitäisikö käyttää ns. datahub-mallia. Joka tapauksessa, riippumatta käytettävästä organisaatiomallista, datan toimittaminen ei saa olla syrjivää. Tämän lisäksi ”jäsenvaltioiden tulee määritellä yhteinen dataformaatti ja läpinäkyvä menettelytapa, jonka mukaisesti oikeutetuilla osapuolilla on pääsy tietoihin, jotta voidaan edistää kilpailua vähittäismarkkinoilla ja välttää oikeutetuille osapuolille koituvia kohtuuttomia hallinnollisia kustannuksia.” Ideana on kuvata vakioidut vaatimukset tuotettavalle informaatiolle ja sen rakenteelle, jotta data olisi ”koneellisesti luettavissa kaikkialla Euroopassa”.

Vaiheittain kohti isoa muutosta

Yllä on kuvattu ainoastaan murto-osa muutoksista, joita Euroopan komissio ehdottaa energianjakelujärjestelmään. Osa ehdotuksista koskee verkkoyhtiöiden rooleja ja vastuita sekä yhteistyöelimen (”DSO entity”) perustamista kaikille niille eurooppalaisille verkkoyhtiöille, jotka ylittävät verkonhaltioiden minimikoon, joka on asetettu eriyttämisvaatimuksen poikkeussäännöissä. Yhteistyöelimen tarkoituksena on suunnitella kysyntäjouston kehittämistä sekä ”jakeluverkkojen digitalisaatiota, mukaan lukien älykkään verkon ja etäluentajärjestelmien käyttöönotto”.

Lainsäädäntöprosessi on kuitenkin vasta aivan alussa. Energiaunionista vastaava komissaari Maroš Šefčovič on sanonut toivovansa, että paketti hyväksytään tämän vuoden loppuun mennessä. Kesti kuitenkin kaksi vuotta ennen kuin huomattavasti pienempi kolmas energiapaketti läpäisi Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston. Paketin uudet määräykset tulevat joka tapauksessa määrittelemään markkinoiden toimintaehtoja niin Landis+Gyrille kuin asiakkaillemmekin vuodesta 2020 lähtien.

 

Seuraa meitä LinkedInissä:   Landis+Gyr in the Nordics

Viimeisimmät artikkelit

Suositut artikkelit