Luin hiljattain tietopalveluyritys IHS Markitin selvityksen sähkömarkkinoiden palvelutarjonnasta (Electric Grid Managed Services Report – 2018). Raportti on ehdottoman hyödyllistä luettavaa kenelle tahansa energia-alan palveluliiketoiminnasta kiinnostuneelle. IHS Markit kuvaa raportissa sähkömittareiden etäluennan keskeisiä kehitysaskeleita, mikä innosti minua kirjoittamaan aiheesta nimenomaan palveluliiketoiminnan näkökulmasta.
Raportti erottaa etäluennan kehityksessä kolme vaihetta:
- Ensimmäinen vaihe (AMI 1.0) tarkoittaa yksinkertaisesti etäluettavien mittareiden ja niitä tukevien ohjelmistojen käyttöönottoa, johon vaikuttavat lähinnä lainsäädännön vaatimukset. Painopiste on mittariasennuksissa ja laskutustiedon keräämisessä.
- Toisessa vaiheessa (AMI 1.5) painopiste siirtyy pelkästä laskutuksesta etäluentadatan hyödyntämiseen. Tässä vaiheessa verkkoyhtiöt alkavat kehittää ja tarjota uusia etäluentadatan analysointiin perustuvia palveluja. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi sähkökatkojen hallintaan ja sähkönlaadun seurantaan.
- Kolmatta vaihetta (AMI 2.0) luonnehditaan tilanteeksi, jossa etäluentadataa käytetään laajasti ja monipuolisesti sekä operatiivista että liiketoimintaa tukevissa sovelluksissa. Osa verkkoyhtiöistä on jo vahvasti siirtymässä tähän vaiheeseen.
Asioita on usein helppo yksinkertaistaa liikaa, jolloin tärkeitä yksityiskohtia voi jäädä huomiotta. Mutta jos mietin niitä markkinoita ja asiakkaita, joiden parissa olen itse viime aikoina työskennellyt, raportin luokitus eri vaiheista on varsin toimiva. Oma näkemykseni on päivänselvä: etäluentapalveluiden kysyntä ja tarjonta tuntuvat kehittyvän samantapaisin askelin.
Vaihe 1: Etäluentajärjestelmän operointipalvelut
Landis+Gyr on tarjonnut jo vuosia, jopa vuosikymmeniä, etäluennan ensimmäisessä vaiheessa tarvittavia ratkaisuja ja palveluja, esimerkiksi etäluettavia mittareita, tiedonsiirtoratkaisuja ja ohjelmistoja. Palvelupuolella kiinteä osa valikoimaamme ovat erilaiset järjestelmän operointia tukevat palvelut. Jotkut asiakkaamme haluavat operoida etäluentajärjestelmää itse, mutta he eivät välttämättä halua investoida omaan IT-infrastruktuuriin ja sovelluksiin. Tällöin he käyttävät mieluummin tarjoamiamme Software as a Service -palveluja (SaaS). Koko EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä ja Aasia) on nähtävissä, että yhä useampi yritys harkitsee etäluentajärjestelmien operointiin myös etäluennan kokonaispalvelua – siis sitä suomalaisille verkkoyhtiöillekin tuttua ratkaisua, jossa me otamme vastuun koko luentaprosessista sekä mittausdatan keruusta ja validoinnista.
Vaihe 2: Etäluentadataa hyödyntävät palvelut
Etäluennan toinen vaihe (AMI 1.5) on luonteva askel, kun siirrytään kohti kolmannen vaiheen AMI 2.0 -järjestelmiä. Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön päätöksentekoa tukevia sovelluksia ja palveluita esimerkiksi sähkönlaadun seurantaan ja raportointiin. Muidenkin kuin mittareiden etäluentapalveluiden ulkoistamista saatetaan myös harkita. Olen innostunut tämän vaiheen palveluiden suunnittelemisesta! Kehitämme aidosti modulaarista tarjontaa, josta verkkoyhtiöt voivat valita joustavasti tarpeidensa mukaan: mitä tehdään itse ja mitä hankitaan ostopalveluna.
Vaihe 3 ja siitä eteenpäin: Etäluentadatan potentiaalin toteuttavat palvelut
Kolmannen vaiheen AMI 2.0 -teknologiasta puhutaan paljon etenkin niissä maissa, joissa verkkoyhtiöt valmistautuvat uusimaan käytössä olevan etäluentaratkaisun. Jos vedän hiukan mutkia suoraksi, harvemmin näissä yhteyksissä otetaan puheeksi perusmittausdatan keruuta laskutustarkoituksiin – sehän on päivänselvää ja etäluennan pitää ehdottomasti sujua kitkatta. Päähuomio on pikemminkin siinä, että verkosta saatavasta mittausdatasta saataisiin irti niin paljon hyötyä kuin mahdollista. Tähän käytetään esimerkiksi analytiikka- ja visualisointityökaluja. Älykkäistä mittareista, verkon sensoreista ja muista laitteista saatavan datan hämmästyttävä määrä ja monimuotoisuus muuttavat tapoja, joilla verkkoyhtiöt suunnittelevat ja operoivat verkkojaan.
Dataa ei yksinkertaisesti enää pysty keräämään ja analysoimaan ilman automaattisia prosesseja, koneoppimista ja tekoälyä. Verkkoyhtiöiden omilla asiantuntijoilla ja heidän ammattitaidollaan on epäilemättä edelleen ratkaiseva merkitys, jotta isosta datamäärästä erottuu olennainen ja sen perusteella pystytään tekemään järkeviä liiketoimintapäätöksiä.
Me Landis+Gyrillä haluamme olla sähköyhtiöiden vahva kumppani myös etäluennan tässä kehitysvaiheessa. Mielestäni yhteiset kehitysprojektit ja tiivis yhteistyö ovat tehokkaimpia ja palkitsevimpia tapoja ottaa seuraavia askeleita. Olemme esimerkiksi tuoneet markkinoille hienon AGA-verkkoanalytiikkatyökalun, joka auttaa optimoimaan älykkääseen sähköverkkoon liittyviä investointeja. Meter Asset Management -ratkaisumme (MAM) puolestaan tehostaa mittalaitekannan hallintaa koko sen elinkaaren ajan. Molempien ratkaisujen ytimessä ovat ohjelmistot, mutta niissä on myös vahva palvelukomponentti. Samoin kuin etäluennan toisessa vaiheessa, pääperiaatteemme on, että sähköyhtiöillä on vapaus valita, haluavatko ne pyörittää järjestelmiä itse vai hankkia toiminnallisuudet osaksi tai kokonaan palveluna.
Olen tässä kuvaillut yhden tavan nivoa etäluentapalveluita yhteen etäluentateknologian kehityksen kanssa IHS Markitin selvityksen mukaisesti. Raportti esittää muitakin tapoja, joilla palveluratkaisuja voidaan ryhmitellä ja luokitella. Se onkin hyvä, koska oman kokemukseni mukaan alan terminologia on palveluiden jatkuvasta yleistymisestä huolimatta vielä vakiintumatonta.
Jos olet kiinnostunut etäluentapalveluista, tutustu myös edelliseen blogiini: Landis+Gyrin palveluvalikoima tuotepäällikön näkökulmasta
